Päivästä toiseen

Hyvästi rakas!

2005-10-27T11:45:00.000+03:00

Yksi aikakausi on ohi. Päivästä toiseen vaikenee. Heippa Blogger. Reilu vuosi tätä hauskuutta on kestänyt. On tullut rukattua sun koodia, selviteltyä sun saloja. Välillä sä oot ollut vihreä, sitten oranssi. Nyt se loppuu. Sä annoit kaikkesi, mutta enää se ei vaan riitä. Mä tarvitsen enemmän, kuin mitä sä voit mulle tarjota. Muutakin kuin mökötystä ja tyhjiä korulauseita. Hyvästi.

Uusi Päivästä toiseen avautuu Blogsomen palvelun alle. Alustana toimii loistava Wordpress. Uuden graafisen ilmeen kruununjalokivi, otsikkobanneri on Antti "N-di" Kyrön käsialaa, muu viritys omaani (tässähän tämä loma menikin). Blogilistan linkki johtaa tästä päivästä alkaen sinne. Tervetuloa tutustumaan.

Ja niille, jotka näpyttelevät osoitteen käsin (tervehdys äiti ja muu suku), uusi osoite on siis: paivastatoiseen.blogsome.com

Pari reikää

2005-10-26T11:09:00.000+03:00

Huh, onpa ulkona kamala sää! Mittari näyttää vain nollaa, mutta tuuli tuntuu sisäkaluissa asti. Kävin aamulla hammaslääkärissä tarkastuksessa. Kiivaasta hammashuollosta huolimatta suuhun oli ilmestynyt kaksi pientä reikää. Se on hassua kun lääkäri sanoo, että pari pientä olisi ja alkaa ääneen pohdiskella pitäisikö niitä paikata. Päässä sykkii että pliis, jätä paikkaamatta - niinkuin ne siitä itsestään häviäisi. Tämä lääkäri päätti kuitenkin paikata. Sain ajan kuukauden päästä, joka oli huomattavasti nopeammin kuin osasin kuvitella. YTHS:llä hommat tuntuvat toimivan.

RIP

2005-10-26T07:55:00.000+03:00

Rosa Parks (Wikipedia)

Näitä unia

2005-10-24T13:09:00.000+03:00

Silloin kun oli pienempi, äiti aina motkotti: "Älä kato tollasia juttuja näin myöhään illalla, ne voi tulla uniin." Joskus ne tulikin. Viimeksi varmaan joskus varhaisteininä joku Halloween tai muu vastaava. Eilen illalla päätin vihdoin uskaltautua Schindlerin listan katsomiseen - ensimmäistä kertaa varmaan viiteen vuoteen. Se oli rankempi kuin mä muistin.

Yöllä näin unia Krakovan gheton likvidoinnista. Aamulla oli kylmä hiki pinnassa.

Vahva aloitus

2005-10-18T12:29:00.000+03:00

Opiskelijauran ensimmäinen tentti mennä pamahti penkin alle. Mä olin valmistautunut kuulusteluun omasta mielestäni ihan hyvin, mutta esseet pääsivät yllättämään. Päässä oli mallivastaus tuhanteen kysymykseen, mutta nämä kaksi eivät siinä joukossa jostain kumman syystä olleet. Jotain ympäripyöreitä mä niihin sitten selittelin, suurin osa oli kyllä ihan täyttä paskaa. Monivalinta oli sentään helppo ja siitä varmaan tulee täydet pisteet. Taidanpa kutenkin mennä uusintaan ja yrittää uudelleen.

Ärsyttää ja vituttaa. Kohta taas luennolle ja sieltä vielä koko illaksi duuniin.

Sen pitää olla just oikea

2005-10-15T22:47:00.000+03:00

Just tossa aiemmin illalla selitin Tommille, kuinka leffan valitseminen voi joskus olla vaikeaa. Niinpä niin. Mä olen nyt tuijottanut tota leffahyllyä tasan 100 minuuttia (siis todella istunut hyllyn edessä muuta tekemättä) eikä päätös vaan synny. Nyt alkaa olla jo niin myöhä ettei mitään pitkää leffaa kannata aloittaa. Ja lyhyet taas on usein ihan paskoja.

Lauantai-ilta. Rauhallista on.

Päivitys: 118 min pohdiskelua ja Snatch pyörimään.

Maanantait on pahimpia

2005-10-10T13:14:00.000+03:00

Taas on maanantaituska päällä. Unta ei tullut taaskaan tarpeeksi plakkariin, joten nyt kaikki energia kuluu siihen, että jotenkin pysyy hereillä. Takana atk-luento, edessä kuoleman tylsä luento otsikolla Suomen synty paikallisena ilmiönä. Kahvi ei piristä, mutta sekoittaa vatsan sitäkin tehokkaammin. Tihkusateen ansiosta villakangastakki tuoksahtaa märälle koiralle. Kotona kynnykset ovat liian korkeita, oviaukot liian kapeita, lattiat liian liukkaita - koko ajan kolisee. Tästä kun selviän, niin varmaan en nouse sohvalta ennen nukkumaanmenoa. Perkele.

Kahvitauolla

2005-10-07T16:46:00.000+03:00

Istui kahvilla, nautti auringosta. Humppa soi. Tarinoita menneistä ajoista. Ei ole Köpenhamina kuin ennen / mieltä kiehtova ja syntinen. Kuunteli mummojen rupattelua. Puhuivat silakan hinnoista ja tietysti huonoista jaloista. Oli vaan, ihan rauhassa. Rinnassa tuntui lämpöä ja suupielet kohosivat hymyyn. Ja viikonloppu vielä edessä.

Lyytinen Sturessa

2005-10-07T09:17:00.000+03:00

La 8.10. 19:30 Erja Lyytinen & Davide Floreno Duo

Suomen kysytyin Blues soittaja ja laulaja upea Erja Lyytinen saapuu jälleen Sturen areenalle. Kannattaa olla paikalla. Vapaa pääsy! Lisää Erjasta: www.erjalyytinen.com

Tätä täytyy mainostaa. Jos itsestä löytyy minkäänlaista kiinnostusta juurevaan mustaan musiikkiin, niin Sture Jazz Club on ehdoton lauantai-illan valinta. Paikalle kannattaa tulla vähintään kolme varttia ennen keikan alkua, koska paikkoja on todella rajoitetusti - eikä kukaan halua istua halietäisyydellä paikallisista "arskoista".

Koska keikka loppuu jo 22:00, siitä on helppo jatkaa matkaa baariin. *vink* Kuka kiinnostuu? Tommi ja Soila? Lz? Andy? Emmi? Joku muu? Ilmoitelkaa.. itse tulen ainakin olemaan paikalla.

Hyvästit merelle

2005-10-06T18:50:00.000+03:00

Mä kävin iltapäiväluennon jälkeen kävelyllä rannassa, vähän niinkuin jättämässä jäähyväiset Kaivarille. Outo olo. Toisaalta syksy jotenkin surettaa; luonto kuolee ja ihmisille tulee se apaattinen talvi-ilme kasvoille. Kaikki on kalpeita ja surullisen näköisiä. Ulkona on kylmää ja pimeää.

Sitten jotenkin tää kaikki tuntuu kuitenkin hyvältä, oikealta. On vähän semmoinen mukava melankolia päällä. Kesän hektisyyden jälkeen kaikki jotenkin rauhoittuu. Nyt saa luvan olla vaan kotona ihan rauhassa. Ei ole mitään velvollisuutta olla koko ajan pirteä ja toimelias. Kun tarkemmin ajattelee, miten ne jossain Kaliforniassa jaksaa viettää kesää läpi vuoden? Läpi elämän?

Kun illat pimenee, on piristys lähellä. Laitettiin serkkupojan kanssa tommoinen linkkiblogi pystyyn. Pientä ja kevyttä juttua arjen ankeuteen. Saanko esitellä: Mistä ne puhuu?

Jo vuosi tätä huttua

2005-10-05T11:09:00.000+03:00

Päivästä toiseen-blogi syntyi tasan vuosi sitten. Ajatus päiväkirjasta oli kuitenkin kytenyt mielessä jo pidempään. Viime syksynä mä olin melkoisen ahdistunut poika. Tuntui että sydämellä oli miljoona asiaa, jotka etsivät ulospääsyä. Kirjoittaminen tuntui luontevalta tavalta purkaa sydäntä. (Tässä välissä täytyy korostaa, että varsinkin alkuaikojen teksteistä todella moni jäi julkaisematta niiden liian henkilökohtaisuuden takia)

Työ ei tarjonnut minkäänlaista tyydytystä kunnianhimolle, vaan siellä vain kävi jotta vuokra tulisi maksettua. Aika moni läheinen ystävä oli palannut koulunpenkille yhdessä vietetyn kesän jälkeen. Itsekin olisin halunnut, mutten todellakaan tiennyt mitä elämältäni halusin. Päässä pyöri kymmenet vaihtoehdot, joista yksikään ei tuntunut tavoittelemisen arvoiselta. Vähiten se sosiologia, jonka pääsykoe oli mennyt keväällä niin huonosti. Kivaa tyttöä ei myöskään tuntunut löytyvän.

Vuodessa ehtii asiat muuttua. Pääsin vielä samana syksynä duuniin, jossa sain arvostusta, vastuuta ja ennen kaikkea ystäviä. Kevään vietin pääsykoekirjaa halaten sillä seurauksella, että nyt minulla sitten on mielekäs opiskelupaikka. Seurustelutilanne polkee edelleen paikallaan, mutta kuten aiemmin kirjoitin, se ei enää samalla tavalla huolestuta. Tulee jos on tullakseen.

Mitähän sitten jatkossa? Blogi tuntuu palvelevan foorumina, johon voin oksentaa mielessä pyörivät asiat, niin hyvät kuin huonotkin, sen enempää niitä analysoimatta. Tästä syystä blogi tulee jatkamaan pirstaleista linjaansa (tai oikeammin linjattomuutta). Toisella tavalla blogi palvelee kuin leikekirjana omasta elämästä. On älyttömän hauska selata vanhoja kirjoituksia ja muistella mikä juuri sillä hetkellä oli ajankohtaista, mikä asia painoi mieltä. Kirjoitushetkellä kuunneltu musiikki on tehokas tapa palauttaa vanhoja fiiliksiä mieleen - melkein tehokkaampi kuin itse teksti.

Sitä osaa arvostaa hyviä hetkiä paljon enemmän kun välillä muistuttaa itselleen, että välillä asiat ovat olleet paljon huonomminkin.

Taas vainot päällä

2005-10-03T07:52:00.000+03:00

Mä näin yöllä painajaista. Siinä mä harhailin jonkun ison supermarketin parkkipaikalla ja yritin etsiä mun autoa. Johonkin mulla oli hirveä kiire ja mitä pitempään mä siellä ryntäilin, sitä suurempaan paniikkiin mä jouduin. Sitten hesari kolahti postiluukusta ja heräsin. Vaikka mä tiesin, että se oli tietenkin vaan unta, mua pelotti nukahtaa. Jos mä palaankin sinne parkkipaikalle. Siinä mä sitten makailin, liian väsyneenä heräämään ja liian peloissani nukahtamaan.

Kyllä se uni sieltä tuli sitten lopulta - juuri sopivasti ennen herätyskelloa.

I am NOT drinking any fucking Merlot!

2005-09-30T22:52:00.000+03:00

Sideways taisi olla viime kesän puheenaihe, ainakin mitä tulee elokuviin. Tein kerrankin viisaasti ja jätin elokuvan katsomatta silloin kun suurin hypetys oli käynnissä. Tällaiset pienet tarinat menevät nimittäin hehkuttamalla pilalle. Veikaanpa että aika moni on pilannut Amelien liioilla odotuksilla.

Jälkeenpäin voin sanoa, että Sideways ansaitsee kaiken saamansa huomion. Se herättää tunteita - siinäpä jotain, mihin tämän päivän amerikkalaiselokuva ei usein pysty. Sideways maistuu katkeransuloiselta. Hieno pieni tarina.

Tsekatkaa ihmeessä, mutta ihan rennosti, ilman liikoja ennakko-odotuksia. Ai mutta nyt mä taisinkin pilata tän jutun muilta. Sori.

Alkoipa muuten tehdä mieli viiniä..

Perjantaiaamun blackout

2005-09-30T09:01:00.000+03:00

Laskin täyteen kahvikuppiin tilkan vettä. Siinä vaiheessa kun olin kaatamassa tyhjään pannuun maitoa, tuli sellainen olo, että jotenkin tää tuntuu vähän kummalta..

Sataa muttei haittaa

2005-09-28T21:17:00.000+03:00

Ihmiset ryntäilevät kadulla etsien suojaa taivaalta ryöppyävältä sateelta. Jotkut syöksyvät lounasravintolaan, toiset taas ulos sieltä kohti työpaikkaa. Kaikilla näyttää olevan kova kiire. Mä makaan sohvalla ja hörpin kahvia. Kirja makaa mahan päällä. Face, body and speech in interaction. Social influences on sexual behaviour. The gender order. Mä ahmin tekstiä tunti tunnin perään. Tämä on nyt sitä opiskelua. Työtä.

Ja tästä vielä maksetaan. Luksusta.

Yksi aisti vähemmän

2005-09-27T20:59:00.000+03:00

Flunssa pukkaa kaikkea jännää tahnaa onteloihin, joka taas aiheuttaa sen, että molemmat korvat ovat jo kolmatta päivää lukossa. Kun korvat ovat lukossa, tinnitus kuulostaa miljoona kertaa kovemmalta. Nukahtaminen on hankalaa.

Äsken tuli broidilta tekstari: "Moi veikka. Nyt ois täällä lettuja tarjolla."
Äitin laittamia, lämpimiä lettuja ja oman pihan omenoista laitettua hilloa päälle. Jotain parasta ikinä!

Gurkku on gipee

2005-09-26T12:37:00.000+03:00

Elikkäs.. mulla nousi lauantai-iltana kuume, joka alkaa nyt jo onneksi vähän hellittää. Ilmeisesti sulkapallorääkki serkkua vastaan flunssaisena ja krapulassa oli kropalle liian kova pala. Eihän tolle nyt luovutusvoittoakaan voi antaa..

Tänään alkoi tieto- ja viestintätekniikan (TVT) peruskurssi. Sain hidasteltua ilmoittautumispäivänä sen verran, että päädyin ryhmään, joka kokoontuu maanantai-aamuisin ja perjantai-iltapäivisin. Splendid. Kaikille tunneille tulee osallistua siitäkin huolimatta ettei niillä välttämättä ole mitään järjellistä sisältöä. Tänään aiheena oli tutustua nettiohjeiden avulla omatoimisesti tietokoneen rakenteeseen (mikä on näyttö, mihin virtapiuha kiinnitetään ym.). Kurssin olisi voinut suorittaa myös itseopiskeluna, mutta jotenkin ajattelin, että tuntiopetuksesta voisi tarttua jotain uutta, näppärää tietoa. Ei taida tarttua.

Iltapäivällä on luvassa akateemikko Erik Allardtin luento suomalaisen sosiologian historiasta; aiheesta, jonka ytimessä hänen oma elämäntyönä on. Mukava kuulla mitä ikonilla on asiaa.

Univelka painaa

2005-09-20T18:47:00.000+03:00

Olipa raskas päivä. Mä sain vasta kolmen maissa unta ja nukuin siis sellaset viisi tuntia. Ei ole hyvä idea katsoa Chappelle Show:ta juuri ennen nukkumaanmenoa - menee nukahtaminen hihittelyksi.

Tämän päivän antropologian luento olisi ollut hämmentävä ilman univelkaakin; nyt se oli aivan käsittämätöntä tuubaa. Oli hauska kun proffa kysyi tunnin päätteeksi, jäikö asia jollain epäselväksi. Kun sitten parin sadan hengen porukasta yksi henkilö (en todellakaan minä) uskaltautui pyytämään selvennystä käsiteltyyn asiaan, kuului ihmismassasta kollektiivinen tuskainen puuskahdus ja kaikki mulkoilivat närkästyneenä kysyjää. Huvittavaa tässä oli se, ettei kukaan muukaan silmin nähden ollut tajunnut käsitellystä aiheesta yhtään mitään, kaikki muut salissa olivat vaan jo päättäneet luovuttaa. En mä kyllä sitä selvennystäkään sitten tajunnut.

Olin näköjään voittanut Nyt-klubin kilpailussa liput Cinderella Man -leffan ennakkonäytökseen huomiselle. Näytös alkaa Bristolissa 16:15. Haluaako joku leffaan?

Uudet prismat

2005-09-19T22:13:00.000+03:00

Aamulla kiltti optikko soitti ilmoittaakseen, että viime viikolla tilatut silmälasit olivat saapuneet. Sain Optigosta uudet silmälasit alle sadankahdenkympin ja mikä parasta - alle viikossa! Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Nisseniltä kului samaan lähes kolme viikkoa ja hinta taisi olla lähempänä tuplaa.

Uudet tehot aiheuttavat kiinnostavan näköharhan, jossa jalat ovat parikymmentä senttiä maan "sisällä". Taisin aiheuttaa kanssaihmisissä hilpeyttä kun kaupungilla kävellessäni nostelin jalkoja kuin aitajuoksija aina kun eteen tuli jotain risua korkeampaa. Tämä ongelma kylläkin häviää muistikuvieni mukaan muutamassa päivässä.

Nyt pitää enää päättää, alanko käyttää laseja ihan täyspäiväisesti vai jatkanko arkeani vienossa usvassa. Tuntuu kyllä tosi mukavalta nähdä kaikki ihan skarpisti.

Lintilällä on idea

2005-09-16T20:41:00.000+03:00

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajan Mika Lintilän (kesk.) mielestä talousvaikeuksissa kamppailevan Ylen tarvitsemat rahat voitaisiin koota kulutusveroina. - Voitaisiin ajatella sellaista mallia, että tietty osuus esimerkiksi arvonlisäverosta olisi kulutusveroa, jonka tuotto osoitettaisiin Ylen toimintaan, esittää Lintilä perjantaisessa Suomen Kuvalehdessä.

Yt-neuvottelut Ylessä alkavat lokakuussa. Kalliin digitaloisoinnin ohella talousvaikeuksia on syventänyt se, että viime vuonna televisiomaksuja kertyi liki 12 000 kappaletta vähemmän kuin edellisvuonna.

Tää on ku Lehdestä. Se on tietysti kätevää kun joidenkin ei tarvitse ansaita rahoja tarjoamalla kelvollista ohjelmaa vaan sen voi vaan nyhtää ihmisiltä maksuina. Siinä käy vaan niin, että ennen pitkää katsojille tulee mitta täyteen Tammerkosken sillalla -uusintoihin ja maksuja ei enää makseta. Yrittäkää nyt saatana!

Syssy

2005-09-14T21:44:00.000+03:00

Tulipas syksyinen olo. On kiva olla kotona vällyjen alla kun ulkona pauhaa syysmyrsky. Villatöppöset jalkaan, kuppi teetä ja äitin tuoreita sämpylöitä nenän alle ja eikun Mestareiden liigaa tuijottamaan.

Se on kesä ohi.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

2005-09-14T19:48:00.000+03:00

Meillä oli tänään luento, jonka aiheena oli valtsikasta valmistuvien maistereiden sijoittuminen työelämään; aihe, joka tuntuu olevan aika monen opiskelijan huulilla. Muutama vuosi sitten sosiologiksi valmistunut mies kävi kertomassa omasta työstään yrityksen henkilöstöjohtajana. Oli lohduttavaa kuulla, että sosiologian opeista on työelämässä ihan oikeasti hyötyä. Luennolla myös esiteltiin tutkimus [pdf], jossa selvitettiin valmistuneiden työllistymistä.

Tutkimuksen mukaan n. 70% vastanneista oli vuoden päästä valmistumisesta koulutusta vastaavassa työssä. Yleisimpiä työtehtäviä olivat suunnittelu, tutkimus, tiedotus, konsultointi ja erilaiset johtotehtävät.

Yllättävää kyllä, rekrytoijien silmissä me olemme kuulemma kaikki ensisijaisesti juuri valtiotieteilijöitä, emme niinkään laitoksiltamme valmistuneita esim. sosiologeja. Tämä tukee ajatusta laaja-alaisista opinnoista (ainakin tiedekunnan sisällä). Toinen mukava uutinen oli, ettei gradulla (aiheella eikä arvosanalla) ole juurikaan painoarvoa työnhaussa. Tärkeimmiksi tekijöiksi luettiin oman alan työkokemus, henkilökohtaiset ominaisuudet, vuorovaikutustaidot ja tietysti oma pääaine.

Täytyy myöntää, että tulevaisuus vähän huolestutti. Huolestuttaa edelleen. Nyt kuitenkin on jo aika hyvä käsitys siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hyvältä näyttää.

Nyt kun vielä saisi tuon opiskeluvaiheen hoidettua..

Väsyttää

2005-09-12T20:39:00.000+03:00

Opiskelujen aloittaminen on sekoittanut pahasti mun unirytmin. Työssä käydessä rytmi pysyi tasaisena; kuudelta ylös ja yhdentoista maissa tutimaan. Nyt herätykset ovat jossain kuuden ja kymmenen välillä riippuen luennoista ja duunikeikoista. Olenpa sitten nukkunut kuusi tai kymmenen tuntia olo on ihan sama. Ei nyt varsinaisesti nukuta, mutta tuntuu kuin kone ei lähtisi koko päivänä kunnolla käyntiin. Tietenkin sitä voisi yrittää herätä aina vaikka seitsemältä, mutta onko siinä sitten mitään järkeä. Pyöriä hereillä vailla järkevää tekemistä. Tai edes kykyä tehdä mitään murojen syömistä vaativampaa.

Tirsan tarvetta taitaa myös lisätä orastava flunssa, jonka taisin tuossa viikonlopun riennoissa napata. Ihmettelinkin jo miten se ei muhun ollut tarttunut. Keuhkoputki on kaposella, nenä tuntuu vähän tukkoiselta ja aina välillä pääsee aivastus. Kyllä se sitä taitaa nyt olla. Onneksi on aika kevyt viikko. Tai no, onhan tuota lukemista. Eihän sitä vielä oikein työnä pidä. Katotaan kun tentit alkavat.

Alkaa kirkastua

2005-09-08T17:33:00.000+03:00

Kävin näöntarkastuksessa ja hyvä niin; arvot menivät reilusti syvemmälle miinuksen sumeaan maailmaan. Otin neuvosta vaarin ja tutustuin nettioptikkoon. Halvalta kyllä vaikuttaa. Jotenkin vaan pelottaa tilata lasit postitse ilman minkäänlaista henkilökohtaista kontaktia. Toisaalta merkkiliikkeen hinnoissa näyttää olevan niin paljon ilmaa, että henkilökohtainen palvelu tulee kohtuuttoman kalliiksi. Saa nähdä kumman puoleen lopulta käännyn. Instrusta löytyi kyllä älyttömän tyylikkäät Oakleyn pokat. Juu ei halvat.

Hetken päästä pitäisi lähteä fuksiaisiin. Pitäisi varmaan olla jotenkin innoissaan, mutta suoraan sanottuna tämä kaikki "frendailu" tuntuu jotenkin helvetin väkinäiseltä. Opiskelemaan tänne on tultu. Toivottavasti fuksisuunnistus sisältää enemmän viinaa kuin typeriä tehtävärasteja.

I'm getting too old for this sh*t!

Siellä muiden mukana

2005-09-06T22:21:00.000+03:00

Tänään olivat ensimmäiset varsinaiset luennot. Saliin astuessa ei ollut vaikea päätellä että paikka oli täynnä fukseja. Kaikki etsivät pelokkain silmin istumapaikkaa mahdollisimman kaukaa takaa. Sali oli täynnä (muutamaa liikuttavan aran näköistä myöhästyjää lukuun ottamatta) jo kymmenen minuuttia ennen luennon alkamista. Muistiinpanojen riittävyys näytti huolestuttavan monia. Samoin tentti. Ja tenttikirja. Minä tietenkin stressailin muiden mukana.

Joukkoon mahtui yksi tyttö, joka näki tehtäväkseen kommentoida professorin opetusta tuhahduksin, halveksivin naurahduksin sekä parhaimmillaan esittämällä kiivaita vastaväitteitä. Väittelyhän on sinänsä varsin viihdyttävää ajanvietettä, tyttö vain valitsi vastustajakseen hieman turhan kokeneen kaverin. Nyrkkisääntönä voisi siis pitää seuraavaa: älä haasta 30 vuotta sosiologiaa opettanutta professoria, jos itsellä on opintoja takana noin 30 minuuttia. Tuli pahaa jälkeä.

Antropologian johdantokurssin avauksessa oli porukkaa ainakin valtsikasta, matemaattis-luonnontieteellisestä, teologiselta ja tekulta, yhteensä noin pari sataa. Antropologia kiinnostaa monia, itseni mukaan lukien. Toivottavasti proffa saa ensi kerraksi itsensä koottua, opetus kun oli tällä kertaa aika vaikeaselkoista. Kaveri vaikutti kyllä aika velmulta. Haukkui Bushin politiikkaa ja hehkutti Kurosawan leffoja.

Huomasin että nykyiset rillit alkavat olla vaihdon tarpeessa. Taululle ei meinaa nähdä siristelemättä ja vähänkin pitempi käyttö aiheuttaa muikean päänsäryn. Uudet maksavat vaan ihan jumalattomasti. Mistähän saisi halvalla? Ideoita?

Tämä oli muuten 201. postaus. Niin se aika kuluu.

Say what?!

2005-09-06T09:11:00.000+03:00

Brooklyn's finest

2005-09-05T22:07:00.000+03:00

Talib Kweli Helsinkiin

Yhdysvaltalaisen vaihtoehtoräpin kärkinimi Talib Kweli saapuu Helsinki Clubille 29.9.
Liput keikalle maksavat 19e ja niitä myy ennakkoon Tiketti.

Poliittissävytteisiä lyriikoita laukova räppäri tuli tunnetuksi yhdessä Mos Defin kanssa tehdyllä Black Star -albumilla. Talib Kwelin molemmat sooloalbumit Quality ja viime vuonna julkaistu The Beautiful Struggle ovat olleet arvostelumenestyksiä.

mesta.net

Tälle keikalle voisi mennä. Talib on katurunoilija parhaasta päästä.

Öljynmusta tulevaisuuskuva

2005-09-03T13:05:00.000+03:00

Bensan hintakorotusuutiset ajoivat uteliaan tutkimaan asiaa internetin syövereihin. Törmäsin kiinnostavaan saittiin, jolla pohditaan maailman öljynkulutusta, öljyn merkitystä koko maailmantaloudelle sekä oljyresurssien määrää. Mitä sitten kun öljy todella loppuu? Kirjoittajan mukaan jo pieni lasku öljyntuotannossa saataa johtaa vakavaan maailmanlaajuiseen talouskriisiin.

Amerikkalaisen geofyysikko M King Hubbertin teorian mukaan öljyresurssien väheneminen alkaa vaikuttaa maailmantalouteen jo lähivuosina. Toiset tutkijat lupailevat vakautta vielä kymmeniksi vuosiksi. Oli miten oli, päivä jolloin öljy loppuu lähestyy vääjäämättä. Mitä silloin tapahtuu?

Telluksen läpi

2005-09-03T10:28:00.000+03:00

Oletko huolissasi mihin päädyt jos kaivat kuopan suoraan maapallon läpi? Huoli pois! Dig To Other Side kertoo mihin päädyt. Käpylästä molskahtaisi suoraan Tyyneenmereen.

Jännät paikat

2005-09-02T15:19:00.000+03:00

Kävin ostamassa Yliopistoliikunnan vuositarran, joka siis oikeuttaa pääsyn kaikkiin yliopiston liikuntapaikkoihin. Vuoden liikunnat tulivat maksamaan 49 euroa! Samaan hintaan Fixin paikoissa liikkuisi n. kuukauden. YTHS:n hinnatkin saivat tuoreen opiskelijan innostumaan. Lääkäripalvelut ovat puoli-ilmaisia. Onneksi ei tullut mentyä sinne yksityiselle hammikselle.. niillä hinnoillahan mä hoidan hampaani koko opiskelujen ajan.

Kävin myös morjestamassa velipoikaa. Siellä se jännitti tämän iltaista ensi-iltaa. Makaili kässärin kanssa lattialla ja tunnusti että vatsassa möyrii. Kuulosti kovin tutulta. Kyllä se siitä kun vaan pääsee sinne lavalle asti. Ja hyvä vaan että jännittää. Pysyy ainakin skarppina. Liian rento olo kostautuu lavalla. Voin kertoa!

Tästä se alkaa

2005-09-01T22:19:00.000+03:00

Noniin, koulunkäynti on aloitettu. Kaksi ensimmäistä päivää olivat täyttä ajanhukkaa. Tiedekunta esittäytyi, samoin iso läjä eri järjestöjä ja yliopiston palveluita. Muutama vanhempi opiskelija kävi kertomassa opiskelijan arjesta. Mitäpä kostuin tästä kaikesta? Instrusta saa kuulemma opiskelijakortilla näöntarkastuksen ilmaiseksi. Rahanarvoista tietoa tietysti sekin.

Tänään päästiin jo vähän lähemmäksi itse asiaa. Saatiin tunnukset yliopiston intranettiin ja ehdinkin jo vähän katsella syksyn ohjelmaa. Tällä hetkellä ensimmäiseen periodiin näyttää tulevan ainakin muutama sosiologian kurssi, sosiaali- ja kulttuuriantropologian kurssi ja vähän ATK:ta. ATK:sta saatiinkin jo vähän esimakua, kun tunnareiden jakoa ryyditettiin tunnin mittaisella pikakoulutuksella yliopiston järjestelmiin. Opettajana oli joku tukihenkilö, joka selitti koko tunnin viruksista, troijalaisista ja muista uhista. Oli kuulemma matohyökkäys parasta aikaa menossa, kun verkko toimi hieman hitaalla. Kaveri oli kalju, lihava ja sillä oli paita, jonka rinnuksessa luki No Windows, No Problem! Kummelihahmo siis.

Sosiologian laitoksen henkilökunta esittäytyi fuksien mutustellessa herkullisia leivoksia kahvin kera. Opettajien joukossa oli muutama kiinnostavan oloinen persoona, joista varmasti tulen kirjoittamaan myöhemmin enemmän. Professori Sulkunen kuvaili omaa tutkimuskohdettaan: "..tutkin päihteidenkäyttöä, johon olen läheltä perehtynyt jo pitemmän aikaa.."

Lyhyttä tuli sitten taas

2005-08-30T22:30:00.000+03:00

Sattui pahemman luokan parturointikämmi. Nyt mä näytän ihan Visukinttu-Jarkolta. Siinähän se tukka kasvaa. Kuukauden päästä pää näyttää jo paljon paremmalta. Sitä paitsi tänään alkoi koulu ja opiskelija-hunsvotille tällainen sekoilu on sallittua. Onneksi vartijan hommat ovat sentään takana. Se duuni ja tämä tukka nyt olisi ollut jo vähän turhan paksua..

Ja toimiihan se kalju muillakin!

Revolver

2005-08-29T17:32:00.000+03:00

Pariisissa mainostettiin joka paikassa Guy Ritcien uutta elokuvaa Revolver. Tunnustaudun suureksi Ritchien elokuvien faniksi (siis lähinnä niiden joita vaimo-kulta ei ole päässyt sotkemaan) ja olenkin jo aikani odotellut jatkoa loistavalle Snatchille. Vaikka seuraan aika aktiivisesti elokuva-alan uutisia, tämä projekti oli kyllä mennyt ihan ohi. Luin netistä että elokuva julkaistaan ainakin Britanniassa ja tämän lisäksi siis ainakin Ranskassa. Toivottavasti leffa tulee levitykseen myös Suomessa. Näyttelijät ja juoni vaikuttavat ainakin helvetin hyvältä. Ray Liotta on loistava pahis.

Itse Pariisin keikasta lisää myöhemmin.

Lähtöjä ja menemisiä

2005-08-24T19:16:00.000+03:00

Paljon on taas ehtinyt tapahtua. Reilu kahden vuoden pesti vartijana tuli viime perjantaina loppuunsa. Työkaverit antoivat opiskelijan survival kitin ja viinipullon läksiäislahjaksi. Oli mukava kuulla että olin tehnyt hyvää työtä. Firman turvallisuuspomokin soitti ja onnitteli opiskelupaikasta sekä kiitteli hyvin tehdystä työstä. Kuulemma työtä riittää jos haluan tulla joskus takaisin. Kyllähän mulle aina duuni kelpaa.

Löysin itselleni uuden keittiöpöydän sekä hienon kirjahyllyn keittiöön. Molempia olin metsästänyt Huuto.netistä aina muutosta lähtien ja nyt sitten vihdoin nappasi. Pöydän sain n. neljänneksellä oikeasta hinnasta ja hyllyn osapuilleen puoleen hintaan. Vanha kattolamppu näytti uudessa keittiössä rumalta, joten päätin sijoittaa vielä 33 euroa uuteen Ikean kattolamppuun. Nyt mun keittiö on vihdoin sen näköinen kun mä olin alunperin suunnitellut.

Aamulla lähdetään mutsin kanssa neljäksi päiväksi Pariisiin. Air Francen lento lähtee 07:35 eikä Check-in tietenkään onnistu netissä, joten herätys on siinä neljän maissa. Saapa nähdä tuleeko illalla uni simmuun.

Täytyy yrittää päivittää ainakin kerran Pariisista ja kertoa kuulumisia. Palajan sunnuntai-iltana.

Adieu!

Mela käteen!

2005-08-18T17:15:00.000+03:00

Tänään on taas perinteikkäiden Dragon-soutujen vuoro. Kuten aiempinakin vuosina mä melon Lastenklinikan teho-osaston jengissä. Aina ollaan lähdön viimeiseksi jääty. Saapa nähdä miten tänä vuonna käy. Tulkaa kannustamaan Säästöpankin rantaan. Meidän lähtö on n. 18:15.

Edit 20:10 Jee! Tultiin omassa lähdössä toiseksi! Ei sentään jatkoon jouduttu. Tärkeintä hoitsuille tuntui olevan, että rökitettiin leikkaussalin "leikkurit".

Hauskaa kyllä oli!

Edit 20:21 Otetaan komento takaisin. Setä soitti juuri ja kertoi, että me sitten mennä pamatettiin jatkoon! Ei ollut nähtävissä.. ei todellakaan. Tämä tarkoittaa sitä, että huomenna melotaan finaalissa! Nähdään siellä!

Täysin turha päivitys

2005-08-17T15:40:00.000+03:00

Asioiden julkinen märehtiminen on käynyt viime aikoina parikin kertaa mielessä. Muutaman asian meinasin tänne blogiin oksentaa, mutta viime hetkellä sain hillittyä itseni. Totean vain, että ihmiset ovat arvaamattomia. Ja joskus humalassa ilkeitä.

Valvonta pelaa

2005-08-08T11:05:00.000+03:00

Mä vetäisin taas eilen maanisen sunnuntaikävelyn. Tällä kertaa virtaa riitti vajaan kolmen tunnin patikointiin ympäri kaupunkia. Alun perin mun piti vain käväistä bussilla Stadikan kisakylässä, mutta kun kuusysi pyyhälsi etuajassa nenän edestä, päätin suutuspäissäni tyytyä apostolin kyytiin.

Ajattelin kävellä Kisiksen parkkikselle siitä uimastadikan ja stadikan välistä. Wrong! Keskellä tietä oli miehen korkuinen rauta-aita sekä tiivis rivi poliiseja, sotilaspoliiseja ja järkkäreitä. Pienen kyselykierroksen jälkeen sain selville, että päästäkseni Kisikselle, mun pitää kiertää koko stadion – mukaan lukien jäähalli ja Finnair-stadion! Hyvin on kulkutiet järjestetty, täytyy sanoa.

Ensimmäistä kertaa elämässä vartiointi alkoi tuntumaan lievästi sanottuna painostavalta. Rauta-aitoja, poliiseja, järkkäreitä, kameroita, id-kortteja, pommikoiria, metallinpaljastimia, ruumiintarkastuksia. Luulen että sain pullottavan reppuni sekä keliin nähden paksun vaatetukseni takia osakseni ylimääräistä huomiota, mutta joka tapauksessa ahdistavalta tuntui. Ottaen huomioon että mä teen tätä samaa kuitenkin itse työkseni (vielä pari viikkoa), niin se kertoo valvonnan määrästä jo jotain. Kaipa tämä silti on pieni hinta maksettavaksi turvallisuudesta ja onnistuneista kisoista.

Kiitos tiedosta!

2005-08-07T20:03:00.000+03:00

Pitäisköhän sun Tumppi sitten tilata huolto?

Lötköttää

2005-08-06T20:06:00.000+03:00

Näin sitä aina pitäisi lauantai viettää. Nukuin univelat pois ja varmuudeksi loikoilin vielä pitkät pätkät sängyssä Groovea kuunnellen. Aamupala venähti parituntiseksi. Oikeastaan se on kestänyt koko päivän. Vaatteetkin mä sain päälle vasta myöhään iltapäivällä. Äsken mä laitoin pastaa ja avasin viinipullon. Mä en ole varsinaisesti tehnyt mitään rakentavaa koko päivänä. Yleensä semmoinen ahdistaisi, mutta nyt se jotenkin tuntuu aika hyvältä. Sain mä opeteltua soittamaan aika monta biisiä Coldplayn uudeltä levyltä. Niin ja Foo Fightersin uudelta. Siltä hitaammalta.

Tätä kirjoittaessa tuli kaksikin yhteydenottoa koskien alkavaa iltaa. Toinen houkutteli redariin ja toinen stadiin. Kummankohan valitsisi?

60 vuotta sitten Hiroshimassa

2005-08-06T11:09:00.000+03:00

Hiroshima A-Bomb Photo Museum

Ei koskaan enää.

Vähän asiaa

2005-08-02T21:09:00.000+03:00

Mua on koko kesän vaivannut yksi juttu..

..ei se oikeastaaan ole mikään iso..

..no ei se silleen niinku paljon merkkaa..

..musta tuntuu vaan et mun täytyy purkaa tää juttu mun sydämeltä..

SAATANA MUA ÄRSYTTÄÄ NE ESPAN INKKARIT!!

Koko kesä sitä samaa "mystistä" panhuilu-musaa. Sit sillä toisella on se helistin ja rumpu. Kalina ja pauke tulee hienolla kaiku-efektillä, että oikein kuulostaisi taianomaiselta. Eikä ne vedä hiljaa akustisesti, vaan niillä on kajarit ja mikit ja kaikki. Joka päivä.

Ne ei varmasti jaksais raahautua joka päivä siihen keskipatsaalle niissä typerissä maskeissa ja hapsutakeissa, ellei ne vetäis hyviä masseja sillä touhulla! Kuka vitun hullu maksaa niille?! Älkää heittäkö niille rahaa niin ne lähtee menemään!

Eihän siitä nyt oikeasti kukaan tykkää? Eihän?

Dad'n'Me

2005-08-01T15:29:00.000+03:00

Työpäivän ratoksi: Dad'n'Me. Väkivaltaa, söpöilyä ja hienoa flashia. Enjoy! via rahina

Parisuhteellisuus

2005-07-31T18:00:00.000+03:00

Kävin viikonloppuna muutaman kiinnostavan keskustelun mun pariutumattomuudesta. Näiden neitojen oli hyvin vaikea käsittää miksi mulla ei ole liki kolmeen vuoteen ollut juuri minkäänlaista suhdetta. Keskusteluissa oli välillä hieman syyttelevä sävy, joka jäi vähän ihmetyttämään. Miksi mä olen niin kranttu? Odotanko mä mahdollisesti että unelmien tyttö vaan putoaa taivaasta mun syliin? Kuvittelenko että jotain unelmien tyttöjä on yleensäkään olemassa? Kysymykset ovat sinänsä asiallisia ja ansaitsevat tulla vastatuiksi.

Kyllä. Odotan tytön tippuvan taivaalta mun syliin. Jos nyt ei aivan kirjaimellisesti (taivaalta ei tipu kuin lentoemäntiä, jotka eivät varsinaisesti ole mun juttu) niin ainakin vertauskuvallisesti. Mä odotan että joku päivä mä törmään tyttöön, joka vetää mua magneetin lailla puoleensa. Ensimmäisenä mä kiinnitän huomiota hänen persoonalliseen kauneuteensa. Hän on sinut itsensä kanssa ja kantaa olemustaan ylpeydellä. Juttusille päästyäni mä huomaan että hän on älykäs ja yksinkertaisesti kiinnostava. Me nauretaan samoille oudoille jutuille ja jutellessa aika kuluu kuin siivillä. Sitten me erotaan ja mä huomaan että se tyttö vaan pyörii mun ajatuksissa eikä suostu sieltä lähtemään. Siinä se.

Mä myönnän että itsenäisyys on mulle ehkä vähän liiankin tärkeätä. Mä vihaan kompromisseja. On raivostuttavaa jos joku muu sanelee mitä mun pitää tehdä ja mitä taas ei. Mä teen mun elämää koskevat päätökset yksin ja yksin maksan niistä myös hinnan. Yksinäisyys näyttäisi olevan yksityisyydestä maksettu hinta.

Seuraavalla en halua tuomita tai ojentaa muita, kunhan esitän mielipiteen. Mun mielestä on huolestuttavaa että monet ihmiset näyttävät pelkäävän yksinäisyyttä niin paljon että he tekevät mitä vain etteivät olisi yksin. Jotkut hakevat epätoivoisina uutta suhdetta, toiset roikkuvat väkisin vanhassa. Jotkut hukuttavat yksinäisyyden työntekoon, toiset päihteisiin. Jotkut rakentavat niin laajan ystäväverkoston etteivät koskaan joudu olemaan yksin. Jos ihminen ei voi olla hiljaa itsensä kanssa tekemättä mitään niin jokin on pielessä.

Edellisellä mä en missään nimessä tarkoita ettenkö mä haluaisi toista ihmistä tohon viereen. Totta kai mä haluan. Sitä vartenhan täällä eletään. Mä en vaan usko että se on jotain mitä voi keinotekoisesti saavuttaa. Tuollahan noita neitoja olisi baarit täynnä, mutta se koko touhu tuntuu (ja näyttää) niin feikiltä, ettei se oikein kiinnosta. Jenkkityylinen deittailukin tuntuu aika kaukaiselta. Mä luotan siihen että jonkun kulman takana odottaa joku kiinnostava tapaus ja sitten kolisee. Huomenna? Vuoden päästä? Paha sanoa.

Tosimiehen autopesu

2005-07-30T13:18:00.000+03:00

Pasta Carbonara

2005-07-28T20:07:00.000+03:00

Pori Jazz 2005

2005-07-26T21:35:00.000+03:00

Muutama sana Pori Jazzista. Jonny Langin keikka perjantai-iltana Jazz Centerin klubilla oli uskomaton - siitä huolimatta että itse keikkapaikka oli suoraan sanottuna aivan paska. Lavan edessä, aivan keskellä, oli iso betonipilari. Äänentoisto oli huonosti suunniteltu. Baariin oli jumalaton jono ja itse juotava oli törkeän hintaista.

Olot eivät kuitenkaan estäneet illan tähteä vetämästä raa'an alkuvoimaista blues-keikkaa. Lang soitti bluesia, rockia, gospelia ja vähän countryakin. Noin puolet setin biiseistä oli kolmelta studioalbumilta ja puolet erilaisia covereita. Jonny Lang oli juuri sellainen kuin olin kuvitellutkin: äärettömän lahjakas, raaka bluesmies. Bändi veti kaikki biisit läpi sellaisella intensiteetillä että katsoja ei voinut muuta kuin huutaa, tanssia, riehua ja laulaa mukana. Keikan jälkeen oli kyllä ääni mennyt ja voimat ihan loppu. Kesti muutaman tunnin että sain rauhoituttua niin paljon että nukahdin. Pyörin keikan jälkeen tunnin verran ympäri Porin keskustaa ja katselin karnevaalimeininkiä.

Lauantaina Poriin saapui koko muu meidän porukka; kymmenkunta ihmistä ja kaikkien omat kaverit päälle. Päästiin Kirjurille ensimmäisien joukossa ja saatiin valita ihan vapaasti paikka meidän piknikille. Ilta sisälsi loistavaa musiikkia (Anna-Mari Kähärä Orkesteri, Sun Ra Arkestra, Jonny Lang ja illan kuningatar Lauryn Hill), hyvää ruokaa (erityismaininta lohipiirakoille!) ja parhaiden ystävien seuraa. Kirjurin jälkeen käytiin vielä katselemassa Porin yöelämää, joka osoittautui hyvinkin kosteaksi.

Sunnuntaina satoi kaatamalla aamusta asti. Sade yhdistettynä aivan järkyttävään krapulaan (ainakin mulla) sai meidät aikaistamaan kotiinlähtöä kello 13:00. Oltiin tuskaisen junamatkan jälkeen Pasilassa siinä neljän jälkeen iltapäivällä.

Yhteenvetona sanoisin ettei mun kesän kohokohta olisi voinut mennä paremmin. Hieno kokemus! Kiitos kaikille mukana olleille.. ilman teitä kaikkia tämä reissu ei olisi ollut läheskään sitä mitä se nyt oli. Matkakuvat löytyvät nettisivulta, jota asianomaiset voivat kysellä vaikkapa sähköpostilla tai tekstarilla.

Ilmoitusluontoinen asia

2005-07-22T09:47:00.000+03:00

Ärsyttää sellaiset Hubbabubba-purkan tuoksuiset blogit, joissa elämä on aina ihanaa eikä mikään harmita. Tämän sanottuani ilmoitan seuraavaa:

Tänään on palkkapäivä ja palkassa on mukana lomarahat.

Tänään on viimeinen työpäivä ennen kesälomaa.

Tänään Jonny Lang esiintyy (seitsemän vuoden odotuksen jälkeen) livenä Pori Jazzeilla ja mulla on keikalle lippu.

Repikää siitä. Lomille lompsis!

Coldplay

2005-07-21T14:57:00.000+03:00

Viime sunnuntaina tapahtui kolahdus. Mä olin (Emmin ja Leilan lanseeraamalla) maanisella sunnuntaikävelyllä ja kuuntelin koko kolmen tunnin kävelyn ajan Coldplayn Parachutes-levyä. Siis koko ajan. Nyt mä olen koko viikon kuunnellut bändin kaikkia kolmea levyä ja täytyy sanoa, että helvetin hyviä ovat. Tuttuahan tuo musa oli jo aiemmin, mutta jotenkin en ole vaan kunnolla aikaisemmin keskittynyt kuuntelemaan. Sillä lailla oikein kunnolla.

Tätä kirjoittaessa Chris Martin laulaa työhuoneessa heleällä falsetilla: We never change do we no, no we never learn do we ja mulla menee kylmät väreet selkää pitkin.

Jotenki tää tilitys kuulostaa huolestuttavan paljon joltain angstiselta 17-kesäiseltä ruonoilijapojalta, jolla on mustat vaatteet, rasvanen tukka ja sellanen laiha narkkarin kroppa. Jos tätä jatkuu vielä pidempään niin vedelkää tavatessa pitkin näköä, jooko?!

Motorola MPx200 - A really nasty mobile phone!

2005-07-19T21:54:00.000+03:00

Ostakaa hyvä puhelin ebay:stä. Suosittelen lukemaan sen myyjän kuvauksen puhelimestaan.. that's some funny ass shit!

Flashback

2005-07-19T09:56:00.000+03:00

Söin äsken hodarin aamupalaksi. Lämmitetty hodari herätti jänniä lapsuusmuistoja. Muistan kun joskus yläaste-ikäisinä järjestettiin aika usein leffailtamia. Mentiin poikaporukalla kauppaan ja ostettiin kasoittain hampurilaisia, hodareita, pizzoja, karkkia ja limua. Sitten linnottauduttiin kaverin kellariin tuijottamaan illan teeman mukaisia leffoja koko yöksi. Muistan että ainakin kerran katsottiin koko Painajainen Elm Streetillä- sarja yhteen putkeen. Toisella kerralla taidettiin katsoa kuusi videollista Frendejä yhteen menoon. Aamuyöllä oli aina niin huono olo kaikesta siitä roskaruuasta ja limusta ettei olisi pystynyt nukkumaan vaikka olisi halunnut. Niinpä me makailtiin nojatuoleissa aamuun asti ja hihteltiin sokerihumalassa varhaisteinien juttuja.

Nykypäivänä 13-14-vuotiaat nuoret pyörivät viikonloppuisin kaupungilla röökit huulessa ja kaljakassit kädessä. Ei niin että kauhuleffojen tankkaaminen olisi ollut jotenkin erityisen terveellistä kasvavalle nuorelle, mutta kyllä se aika viattomalta tuntuu kun katselee tätä nykypäivän touhua.

Sää

2005-07-18T20:49:00.000+03:00

Ei jumalauta! Nyt lopetat sen pelleilyn ja hommaat sitä aurinkoa viikonlopuksi. Heti!

Kuvia jaossa

2005-07-18T20:22:00.000+03:00

Käytin tän illan tollasen digikuvasaitin näpertämiseen. Tällä hetkellä sivulla on kuvia viime viikonlopun mökkireissusta, juhannusjuhlista, mun synttäreistä ja uudenvuoden bileistä. Jos kuvat kiinnostavat niin pistäkää sähköpostia niin mä kaitan sen sivun osoitteen. Eihän näitä nyt ihan kaikille kuitenkaan viitti näyttää..

Painajainen

2005-07-18T07:15:00.000+03:00

Näin yöllä painajaisen siitä että mulle tuli yllättäen perjantaiksi yövuoro enkä mä päässytkään jazzeille. Heti kun olin tuskanhiet saanut pyyhittyä tuli mieleen että elämän täytyy olla aika hyvissä kantimissa kun alitajuntakaan ei keksi kamalampaa kateltavaa. Aika löysää kamaa verrattuna viime talven näytöksiin. Pidetään tämä.

Jung ja minä

2005-07-17T20:26:00.000+03:00

Ajauduin puolivahingossa testaamaan tällaista persoonallisuustestiä (Jung Typology Test). Tulos vaikutti yllättävän osuvalta. Voihan näistä jotain oppia.

Auringonlasku Isnäsin edustalla

2005-07-17T18:37:00.000+03:00

Turistin niksinurkka, osa 1

2005-07-15T10:36:00.000+03:00

Jos bussisi on juuri irtautumassa laiturista ja haluat ehtiä kyytiin, voit koittaa seuraavaa italialaisturistin näyttämää kikkaa:

1. Heivaa olkalaukkusi sulkeutuvien bussin ovien väliin.

2. Ota tiukka ote ovien välistä pilkistävästä hihnasta.

3. Bussin lähtiessä liikkeelle, raahaudu bussin vierellä ensimmäisiin liikennevaloihin asti samalla hakaten bussin ovia ja kiroten kuljettajaa.

Hyvin mahdollisesti järkyttynyt bussikuski päästää kuin päästääkin sinut sisälle bussiin. Muista kiittää kuskia kiroilemalla sekä puimalla seurallisesti nyrkkiä.

Tilinpäätös

2005-07-14T01:27:00.000+03:00

Nyt alkaa jo kierrokset vähän tasaantua ja pystyy jo tajuamaan mitä oikein on tapahtunut. Pääsin siis sisään Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääaineenani sosiologia. Opinnot alkavat syyskuussa ja kestävät noin viisi vuotta. Valmistuttuani mä olen siis sosiologian maisteri. Kysykää viiden vuoden päästä mikä musta tulee isona.. tällä hetkellä ei ole hajuakaan.

Viimeiset kolme ja puoli vuotta on ollut henkisesti aika raskasta aikaa. Tammikuussa 2001 mä pääsin pois intistä ja sen jälkeen olen harhaillut enemmän tai vähemmän vailla suuntaa. Sain intin jälkeen aika nopeasti duunia, jota on siitä asti riittänyt. Ei ole kuitenkaan helppoa kun itsetunto on voimakkaasti riippuvainen omista suorituksista sekä pakottavasta tarpeesta arvioida itseä suhteessa toisten saavutuksiin. Välillä sitä tunsi itsensä niin huonoksi ettei edes tehnyt mieli nähdä "menestyviä" kavereita. Koko tämän ajan on ollut sellainen tunne että olen "jäämässä kyydistä", niinkuin elämä olisi kilpajuoksu ja mä olen vasta lähtöruudussa kun muut spurttaavat jo puolessa välissä rataa.

Aluksi kun sain tiedon opiskelupaikasta, mä riehuin ja kimpoilin ympäri duunipaikkaa. Sitten piti tietysti ilmoittaa tuloksesta kaikille tutuille. Kun mä soitin mummille niin ekaksi se pillahti itkuun. Sitten kun se siitä tokeni, se lupasi ääni väristen tehdä mulle ison kasan lihapullia (?!?). Mutsi taas piti lupauksensa tarjota ulkomaanmatka jo mä pääsen sisään. Näillä näkymin me lähdetään elokuun lopussa neljäksi päiväksi Pariisiin!

Kun ensijärkytys alkoi tasaantua, ilo alkoi muuttua peloksi. Mihin sitä on oikein itsensä pistänyt? Päärjäänköhän mä? Sitten mä aloin miettiä kuinka helvetin vaikea tonne kouluun on päästä. Noin 10% kaikista hakijoista pääsee sisään. Se että mä olen niiden sisäänpäässeiden joukossa on aikamoinen vakuutus siitä että kyllä mä pärjään.

Tänään mä olen hoidellut käytännön asioita. Täyttelin hakukaavakkeet ja maksoin HYY:n jäsenmaksun. Soitin myös työpaikalle ja ilmoitin että jään elokuun puolivälissä pois töistä. Työvuorosuunnittelija onnitteli ja pyysi jäämään ainakin osa-aikaiseksi taloon. Mikäs siinä, kyllähän mulle työ kelpaa. Ei noilla opintotuilla kuulemma kauheesti rikastumaan pääse.

Mä en ole niin naiivi että mä uskoisin ton opiskelupaikan ratkaisevan kaikkia mun ongelmia. Kun vanhat ratkeavat, uusia syntyy, niin se vaan tämä elämä menee. Nyt mulla on kuitenkin pitkästä aikaa selkeä päämäärä mitä kohti puskea. Se helpottaa oloa jo kummasti.

Tie kohti yliopistoa blogin silmin: 24.11.2004, 12.01.2005, 15.03.2005, 30.04.2005, 23.05.2005, 01.06.2005, 02.06.2005, 06.06.2005, 07.06.2005, 08.06.2005

valt. yo

2005-07-12T16:02:00.000+03:00

Sisällä ollaan. Kädet tärisee..

Wardrobe malfunction

2005-07-11T13:47:00.000+03:00

Loppumaton jano - Check
P**kan löysä olo - Check
Hikinoro matkalla kohti Aunulan seutua - Check

Jep, se on helle nyt. Kaunis asia jos sattuu olemaan lomalla tai muuten niin onnekkaassa asemassa etteivät työt paina päälle. Meille työn orjille helle ei ole niinkään kaunista. Omasta perspiraatiosta ja jumituksesta vielä selviää dödöllä ja kahvilla, mutta muiden valumista ei viitsisi katsella.

Toimistotyötä tekevän, keski-ikäisen suomalaismiehen vakiovarustukseen kuuluu:

Kirkuvan värinen, lyhythihainen kauluspaita, jossa laajoja hikitahroja kainalossa, selässä ja kauluksessa. Todella kuumalla kelillä myös aluspaita unohtuu kotiin, jolloin hikisten miestissien päässä nöpöttävät nännit liimautuvat ihastuttavasti paidanrinnukseen.

Puoleen reiteen ulottuvat beiget safarishortsit, jotka myöskin (vähintään persvaon osalta) hien peitossa.

Miesten tummat villaseossukat kiskottuna niinikään hikisten pohkeiden päälle. Sukat tulee vetää niin ylös kuin vaan mitenkään ulottuvat.

Jalassa vironlaivoilta tutut, harmaat kusiluikkarit tai vaihtoehtoisesti kulahtaneet nahkasandaalit (ylösvedettyjen, valkoisten urheilusukkien kera).

Päätä suojaa hikitahrainen golfkerhon tai yhteistyökumppanin mainoslippis.

Jos kuvaus sopii omaan tai tuttavan vaatetukseen, niin päättäväisesti releet vaan pois, kaaressa roskakoriin ja ja lopuksi bensaa ja tulitikku perään. Sitten vaan kyselemään pukeutumisvinkkejä niiltä markkinoinnin nuorilta kolleilta. Kiitos.

G to tha K

2005-07-07T11:25:00.000+03:00

Heh! Pikku G aloittaa näemmä syksyllä opinnot Käpylässä. Onkohan sillä vieläkin se henkivartija mukana? Älä lähe G meiän hoodeille bostaa. Bitch. Ei vaan, tervetuloa Henkka!

Aurinkoinen jazz

2005-07-07T08:17:00.000+03:00

Basso aloittaa muutamalla reippaalla tahdilla. Kuvio on yksinkertainen ja tiukka. Rumpali tulee nopeasti mukaan täydentämään kiivasta rytmiä. Pelti tikittää tahtia. Rytmiryhmä jamittelee hetken, kunnes kitara liittyy saumattomasti soittoon ja esittelee melodian. Sitten muunnelman. Toisen. Lopulta fonit tulevat mukaan ja aloittavat tutun vuoropuhelun. Siideri napsuu mukavasti suussa ja hetkessä tuntuu jo pohkeissa. Ahh tätä kesää!

U-Street All Stars esiintyi eilen Espan lavalla. Istuttiin parin kaverin kanssa nurtsilla, syötiin pullaa ja nautittiin musasta. Pakko hommata U-Streetin uusi levy. (U-Street All Stars julkaisi muuten viimeisimmän “Bowling” -levytyksensä vuonna 2004 legendaarisella Blue Note –jazzlevymerkillä. Ei paha.)

Silikoni-discoa

2005-07-04T12:23:00.000+03:00

Salarakkaat julkaisevat singlen

Suomalaiset salarakkaat ovat laajentamassa toimintaansa lehtien palstojen ja kiertueen lisäksi nyt myös musiikkirintamalle. Tulevan singlen ensiesitys kuullaan Seinäjoen Tangomarkkinoilla ensi perjantaina 8. heinäkuuta. Salarakkaat -nimellä levyttävän duon muodostavat Marika Fingerroos ja Martina Aitolehti. Kauppoihin single rantautuu niin ikään heinäkuun alkupuolella. Salarakkaiden musiikkityyli tulee olemaan discoa. Singlen takana on sama organisaatio, joka tuottaa Salarakkaiden tähdittämää Kohukerho -ravintolakiertuetta. Tulossa on mahdollisesti vielä kokonainen levyllinen Salarakkaiden musiikkia.

Ensin Nykänen, sitten Loman ja nyt salarakkaat. Oishan tän pitänyt olla nähtävissä. Jotenkin pääsi iskemään vähän puun takaa. Mä luulin että Helsinki City Boy [avi] olisi ollut mauttomuuden huippu. Olin väärässä.

Vaihtelua betoniviidakolle

2005-07-03T19:22:00.000+03:00

Pulkalla

2005-07-01T00:31:00.000+03:00

Unohdin ihan täysin raportoida juhannuksesta. Olin siis kaverin landella Porvoon lähellä (Isnäsissä?). Porukkaa oli parhaimmillaan 9 autollista eli varmaan vajaat kolmekymmentä. Eipä siinä touhussa varsinaisesti mitään kummempaa ollut; juotiin, grillattiin, saunottiin, laulettiin. Mulla oli luonnollisesti kitara mukana joten saatiin toisen kitaristin kanssa viriteltyä toisena iltana ihan kelpo setit pystyyn. Mökistä meni ikkunat huuruun viimeistään siinä vaiheessa kun koko porukka hoilasi Bon Jovin Alwaysia korkealta ja kovaa.

Tiben kanssa ihmeteltiin kun kaikki äijähaaverit jäivät puuttumaan. Ei suurempia haavoja, murtumia, viiltoja, pistoja, irronneita raajoja. Ehdittiin jo pohtia pitäisikö ottaa power toolit esiin? Moottorisaha, painepesuri, iskuporakone, naulapyssy kehiin ja sitten vaan mallia Kummelin Survivors-sketsistä.

Perjantaina keli oli niin hyvä että ehdittiin vähän leikkiä moottoriveneelläkin. Hinattiin lasten muovipulkkaa moottoriveneen perässä. Aluksi pelkät kundit uskaltautuivat moiseen, mutta loppuillasta tyttöjäkin nähtiin pulkassa - jopa kaksi samaan aikaan. Päällekkäin. Mustelmista ja ruhjeista (keskikerroksessa!) huolimatta pulkkailu oli sairaan hauskaa. Heittäkää ne tikkataulut helvettiin ja hommatkaa ihmiset pulkka veneenne perään! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita.. paitsi soutuveneellä.

Oisko ne jo?

2005-06-30T17:00:00.000+03:00

Alkaa jännitys nousta niiden pääsykoetulosten kanssa. Helsingin yliopisto on ilmoittanut julkaisevansa tulokset viimeistään heinäkuun 23. Tämä ei tietenkään ole estänyt mua käymästä jo viikon ajan joka päivä valtsikan kotisivuilla tarkistamassa - ihan vaan varmuudeksi - josko ne tulokset olisivat jo siellä. Inhottavaa kun kaikki koko ajan hokevat ympärillä että "kyllä sä sinne pääset sisään.. mä tunnen että sä pääset sinne" Jos pidettäisi ne tunteet vaan ihan omana tietona siihen asti että ne tulokset oikeasti tulevat. Tollanen ei ihan oikeasti lohduta tippaakaan kun itse yrittää valmistautua päinvastaiseen tulokseen. Lopettakaa se saatanan kannustaminen. Oikeesti.

Kobaia - Nyt stereona!

2005-06-29T14:22:00.000+03:00

Kobaian porukka oli aamulla Ylen Aikaisessa haastateltavana. Nean ja Juliuksen ajatukset bloggaamisesta kuulostivat aika tutuilta. Kannattaa kuunnella! [Real]

nimi ja kuusi sanaa

2005-06-23T19:21:00.000+03:00

Ensinnäkin, hyvää nimipäivää broidille. Pidä hauskaa, sulla sentään on nimpparit.. kaikilla ei.

Toisekseen, kuuden sanan novelli juhannushengessä: Se kulautti jallua ja kusi kokkoon.

Hyvää juhannusta kaikille. Elkee itteenne teloko.

Poseeraa parempi maailma

2005-06-22T18:05:00.000+03:00

Ja mr pt:hän vastaa kun haastetaan (kiitti Minttu). Samalla voisin haastaa s&t:n, Ndin, Lz:n, Miikan, Emmin ja kaikki muut blogia lukevat mukaan kamppanjaan. Hyvällä asialla ollaan.

Why bother seeing the world for real?

2005-06-22T09:07:00.000+03:00

Google Maps on näköjään levittänyt aluettaan myös Eurooppaan. Oma kotikin löytyi aika tarkasti.
Aika siisti palvelu. Voin myös suositella Google Sightseeing-blogia, johon ihmiset lähettävät sateliittikuvista löytämiään hienoja juttuja.

Itke nyt sitä jokea

2005-06-22T07:10:00.000+03:00

Groovella tänä aamuna..

06:05 Julie London: Cry me a river

06:35 Julie London: Cry me a river

07:02 Julie London: Cry me a river

Ilman soittolistoja, my ass. Yrittäkää edes. Tommi puhui tästä ongelmasta juuri viikonloppuna mökillä. Kyllä mä silti vaan Groovea kuuntelen joka aamu.

Arki-illan turnee

2005-06-21T23:37:00.000+03:00

Olipa hauska ilta. Lähdin suoraan duunista parin kaverin kanssa käymään Hietalahden iltakirppiksellä. Eipä ollut paljon nähtävää. Paikalla oli lähinnä venäläisiä feikki-Gucceineen ja sitten niitä "ammattilaisia", jotka ostavat toisilta halvalla ja rahtaavat kamat sitten omaan pöytään myytäväksi moninkertaiseen hintaan. Yhdessä pöydässä oli myytävänä leffa, jonka mä olisin todella halunnut. Myyjä vaan ei suostunut lopettamaan puheluaan. Vähän aikaa odoteltuani aloin kuunnella puhelua tarkemmin:

"Mitä jos mä tulisin tänään käymään. Oisko sulla sitä yhtä? No sitä, kyl sä tiiät. No hmh, jos mä tuun illalla ni annatsä mulle pillua? Antasit nyt. No puhutaan siitä illemmalla"

Tässä vaiheessa rupesi naurattamaan niin paljon että piti jatkaa matkaa. Sinne jäi video pöydälle. Seksin ruinaaminen.. olisihan siitä voinut tietysti jotain oppiakin. (Vastaavaa on sattunut muuten ihan äskettäin muillekin.)

Kirppikseltä lampsittiin kauppaan ja sieltä jääkylmä kutonen kainalossa Kaivarin rantaan istuskelemaan. Tuijoteltiin merta ja pohdittiin miksi suomenruotsalaiset harrastavat niin usein purjehdusta sekä sitä miksi niillä on aina pinkki pikeepaita päällä ja valkoinen neule rennosti harteilla. Onko pinkillä paidalla jokin purjehdukseen liittyvä funktio? Entä sillä neuleella?

Oltiin kävelemässä kohti Espaa kun huomattiin Unioninkadulla jotain hässäkkää. Talonvaltaajien kulkue törmäsi poliisin tiesulkuun. Muutamalla valtaajalla meni ilmeisesti herne nenään ja hetkessä joka puolella ryntäili mellakkavarusteisia poliiseja ja karjuvia talonvaltaajia. Muutama pidätettiin ja huuto yltyi. Liikenne seisoi ja paikalle virtasi yhä enemmän poliisipartioita. Tässä vaiheessa päätimme jatkaa matkaa. Saapa nähdä ylittääkö tämä uutiskynnystä.

Istuskeltiin hetken aikaa Espalla ja kuunneltiin hienoa jazzia. Bändi soitti loistavan version Louis Armstrongin St Louis Bluesista. Espalta mentiin kurkkaamaan uutta Kampin keskusta. Vaikka siitä oli auki vasta pieni osa keskus näytti tosi hienolta. Bussilaiturit näyttivät toimivan hetken tarkkailun perusteella varsin kätevästi. Ihmiset näyttivät löytävän bussinsa. No nuoret ainakin.

Kotimatkalla käveltiin entisen linja-autoaseman läpi. Sinne oli ilmestynyt julmetun kokoinen terassi. Siis todella iso. Terassi näytti sen verran viihtyisältä että se täytynee lähipäivinä käydä testaamassa. Terassin vieressä oli mielettömän hieno valokuvanäyttely. Kuvien alalaidassa oli kuvaajan nettisivukin mainittuna, mutta enhän mä sitä enää muista. (Jos joku tietää sen niin laittakaa ihmeessä kommentteihin). Käykää ihmeessä tsekkaamassa.

Edit: Se nettisivu on siis http://www.yannarthusbertrand.com/index_new.htm

mmMeemi..

2005-06-20T17:08:00.000+03:00

Hoitaja haastoi, minä vastaan..

Homman nimi:
1. Ota oikeanpuoleiselta toiseksi ylimmältä hyllyltä
2. ensimmäisen kirjan ensimmäinen virke,
3. toisen kirjan sivun 50 viimeinen virke,
4. kolmannen kirjan sivun 100 toinen virke,
5. neljännen kirjan sivun 150 viimeinen virke ja
6. viidennen kirjan viimeinen virke.
7. Tee virkkeistä jono.
8. Nimeä lähteesi.

Piakkoin sen jälkeen kun vuosisata oli vaihtunut 1800-luvuksi muuan nuori Kuninkaallisen laivaston tykkimies, Jeremy Blyth nimeltään, jolla oli vielä ensimmäinen palveluspurjehduksensa edessään, suuntasi kulkunsa kohti oluttupaa Wappingissa. Hänen sädekehänsä himmeni, ja hän vajosi paranoideihin harhoihin. Illinoisissa lähellä Peoriaa, missä nuori Richard Pryor juuri keksi, että osaa panna yleisön nauramaan, auto lähti jäisellä tiellä liukuun ja kellahti katolleen ojaan. He olivat edenneet meitä pidemmälle erityisesti elektroniikan ja seurantalaitteiden kehittelyn alueella mukaanluettuna infrapunajärjestelmien käyttö. Mutta jos tämä mahdollisuus saa meidät jo nyt luopumaan yhteiskuntatieteiden harjoittamisesta, voimme samoin perustein luopua yhtä hyvin koko elämästä.

Lähteet:

1. Alistair MacLean: Capteeni Cook
2. Laurence Bergreen: Louis Armstrong
3. James haskins: Nat King Cole
4. Paul Greengrass: Vakoojasieppari
5. Antti Eskola: Sosiaalipsykologia

Kent ja punainen turkki

2005-06-20T11:03:00.000+03:00

Alkuun melko rohkea väite: mennyt viikonloppu saattoi olla koko kesän hienoin. Jazzit saavat ainakin panna parastaan jos tämän meinaavat selättää. Perjantaina oltiin t&s:n ja Vapun kanssa Kentin konsertissa Käpylän urheilupuistossa. Vielä pari tuntia ennen konserttia makailin kuoleman väsyneenä kotona ja kirosin koko ideaa. Rehellisesti sanottuna oisin luultavasti myynyt sen tiketin jos sen joku olisi halunnut ostaa. Muutaman oluen, yhden energiajuoman ja kavereiden psyykkauksen jälkeen olo oli jo vähän parempi. Käveltiin keikkapaikalle (kuinka usein semmostakaan pääsee kokemaan?) ja päästiin sujahtamaan melkein eturiviin, mellakka-aidan ja lavan väliselle alueelle. Keikka pyörähti kellontarkasti kasilta käyntiin ja imaisi heti mennessään. Telttaan astuessa Kentille ei juuri sijaa löytynyt mun sydämestä, ulos tultaessa päässä ei paljon muuta liikkunutkaan. Bändi soitti livenä tiukan setin, jossa löysemmätkin biisit kuulostivat jotenkin tosi rockilta. Se jättiteltta oli myös ihan mieletön. Ennen keikkaa pelkäsin akustiikan puolesta mutta täysin turhaan. Kuulosti paremmalta kun Helsingin jäähalleissa. Se on aika hieno fiilis kun yli kymmentuhatta ihmistä mylvii tommosessa teltassa. Voin kertoa. Keikan jälkeen pohdittiin oisko tämä ollut Kentin uran loppuhuipennus. Vähän semmoinen fiilis ainakin jäi.

Lauantai-aamuna t&s ja Emmi lähtivät junalla landelle, mutta itse päätin jäädä kotiin makselemaan univelkoja pois. Iltapäivällä lz soitti että nyt mennään ja niinhän sitä päädyttiin Puujoen rannalle Oittiin. Syötiin ja juotiin hyvin, makailtiin auringossa (nekku paloi), pelattiin fudista, soudeltiin ja saunottiin. Tommin loimulohi oli mielettömän hyvää. Keskiyöllä tyynellä joella soudellessa tuli sellainen olo ettei tämä elämä tästä enää paljon paremmaksi voi muuttua. Ehkä se oli se olut. Tai Tommin pinkki turkki.

Same old

2005-06-15T13:44:00.000+03:00

Hieno keli ulkona. Jotenkin sen vaan ei tunnu samalta kun pitää ravata pitkin katuja puku päällä ja skraga kaulassa. Hiki tulee. Kummasti sitä oli kahdessa kuukaudessa ehtinyt unohtaa kaikki työpaikalla vellovat ihmissuhdeongelmat - muista [erään tietyn puhelinyhtiön] ongelmista nyt puhumattakaan. Hämmästyttävää miten vähät jutut ovat menneet eteenpäin tässä ajassa. Ihan samoja ongelmia ratkotaan kun viime talvena. Käsittämätöntä.

Unirytmi ei meinaa taipua uuteen malliin. Kolmen viimeyön saldona on 15 tuntia unta. Iltaisin ei vaan meinaa uni tulla. Aamulla kyllä sitten tulisi. Ottaen huomioon että lukulomalla tuli vedeltyä semmosia 10 tunnin tirsoja, niin olo on nyt aika karsea. Eipä ainakaan tuota ongelmia kitata kahvia kolleegojen vaatimaa viittä kuppia päivässä.

Kuus tulikuumaa

2005-06-14T22:42:00.000+03:00

Vastauksena haasteeseen: Kuusi tämän hetken kuuminta biisiä, silvuplee:

1. Foo Fighters: Best of you
2. Jamiroquai: Feels just like it should
3. Bo Kaspers Orkester: Allt ljus på mig
4. Coldplay: Talk
5. Teräsbetoni: Taivas lyö tulta
6. Egotrippi: Varovasti nyt

Aika lonkalta heitin. Nää on ainakin lähiaikoina soineet päässä. Teräsbetonia mä hoilasin tänään duunissa. Luulin olevani yksin. En ollut.

Hoitsu vois osallistua meemiin. Ja kisan ulkopuolelta Ndi ja Miikka.

Viime viikosta

2005-06-14T21:19:00.000+03:00

Nyt kun arki on palannut uomilleen voi muistella viime viikkoa. Vapautuminen koestressistä yhdistettynä hienoon kesäkeliin sai aikaan mielettömän vapauden tunteen. Koko viikon mä vaan kuljeskelin ympäriinsä leveä hymy naamallani. Milloin sitä on viimeksi ollut aikaa, rahaa ja totaalinen vapaus kaikenlaisista velvollisuuksista - kaikki siis samaan aikaan. Mä päätin ihan tietoisesti päästää irti kaikista sosiaalisista velvotteista - "nähään siellä, menään sinne, soitetaan sille ja sille" - ei mitään sellasta.

Joka aamu mä pistin repun selkään ja suuntasin juuri sinne mihin sillä hetkellä mieli teki. Söin mitä halusin, nukuin kun nukutti ja lauloin kun laulatti. Mä vaeltelin ympäri Helsinkiä pelkästään intuition johdattamana. Yhtenä päivänä heitin yli kahden tunnin pyörälenkin. Välillä mä törmäsin kavereihin ja heidän kauttaan taas päädyin ihan uusiin maisemiin ja porukoihin. Syötiin pizzaa, pelattiin petankkia ja vietettiin pari hienoa iltaa baarissa. Kiitos kaikille niille frendeille joita näin ja anteeksipyyntö niille kehen en törmännyt.

Ei arjesta irtautumiseen tartte aina viinaa tai jotain lottovoittoa. Sen kun vaan päästää irti. Voin suositella kaikille.

Uusi aamu

2005-06-08T09:00:00.000+03:00

14 tuntia pääsykokeen jälkeen.

Päässä jyskyttää. Työmiehet irrottelevat mun vessanpönttöä seinän takana eivätkä anna armoa. Herra Krapula säestää pään sisällä kolmea kokoa isommalla poralla. Tuli juotua eilen.

Kokeet meni hyvin. Olo oli pirteä eikä jännitys muuttunut lamaantumiseksi missään vaiheessa. Kirjallisuusosuus vaikutti aika simppeliltä, joten siitä pitäisi tulla aika hyvät pisteet. Aineisto-osuus oli, kuten aina ennenkin, vähän kummallinen. Taulukoita, lähdeviittauksia ja paljon hankalaa asiatekstiä. Jokaiseen kysymykseen löytyi kyllä vastaus, heinäkuun 22. sitten tiedetään kuinka hyvä.

Kiitos kaikille tutuille kannustuksesta ja siitä että jaksoitte kuunnella yli kaksi kuukautta sitä tilitystä - puhumattakaan kaiken mahdollisen sosiaalisen jatkuvasta analysoinnista.

Lähellä

2005-06-07T11:39:00.000+03:00

2,5 tuntia kokeeseen. Nyt alkaa jo hermostuttaa. Vielä ollaan kuitenkin kaukana paniikista. Sain nukuttua semmoset 9 tunnin unet, joten olo on ihan pirtsakka. Unilääkkeeksi kelpuutin puolen litran Carlsbergin. Kalle ei petä ikinä.

Ja sitten kohti Kumpulaa.

Alkaa tuntua

2005-06-06T21:00:00.000+03:00

17 tuntia kokeeseen. Alkaa jo vähän perhoset lennellä vatsassa.

.. tai sitten ne on noi juustoraviolit.. taisivat sisältää laktoosia.

Laattaa pukkaa

2005-06-06T14:57:00.000+03:00

Lattia on vihdoin niin kuiva, että siihen voidaan alkaa asentaa laatoitusta. Kävin valitsemassa laattojen värin; valitsin beiget. Inhottavaa tehdä noin iso päätös parissa minuutissa. Olisi tehnyt mieli arpoa värien välillä ainakin pari päivää. Viikon päästä pitäisi sitten remontin olla valmis. Paino sanalla pitäisi. Suhtaudun tätä nykyä pikkuisen varauksella noihin talonyhtiön touhuihin.

Pääsykoe alkaa 23 tunnin päästä. Kun saisi vaan jotenkin ajan kulumaan..

Jännä juttu

2005-06-02T23:29:00.000+03:00

Valtsika osaa yllättää.. sosiologian pääsykoe näyttäisi olevan keskustan sijasta Kumpulan kampuksella. Selkeä kotikenttäetu.

X31

2005-06-02T14:49:00.000+03:00

Jesh! Posti toi vihdoin vihdoin viimein uuden kameran. Ei mikään ammattivehje, mutta kelpaa tällaiselle perustorspolle. Tällä kertaa voisin olla pikkuisen skarpimpana ton kameran kanssa. Kyllä vaan vituttaa vieläkin vanhan näpsän kohtalo. Olen rangaistukseni ansainnut.

Iisi iisi

2005-06-01T11:11:00.000+03:00

Nyt on rauhallinen ja itsevarma olo ton kokeen suhteen. Sekös jaksaa hämmästyttää, koska mä en ole varsinaisesti kunnostautunut sellaisena noissa stressitilanteissa. Kysykää vaikka koulukavereilta .. tai urheilukavereilta .. tai inttikavereilta.

Pidetään tämä.

Rela

2005-05-29T12:40:00.000+03:00

Käväisin mökillä mutsin ja broidin kanssa. Oli aitoa mökkimeininkiä. Ensin moottorisaha ja kirves heilumaan ja puita pinoon, sitten saunan lämpöön kylmän oluen kanssa. Can't beat the feeling. Teki älyttömän hyvää irtautua tosta lukemisesta edes yhdeksi päiväksi. Nyt on taas akut ladattu ja pää on valmis viimeiseen, reilun viikon mittaiseen rypistykseen kohti pääsykoetta.

Tänään en lue. Bo Kaspers Orkesterin Söndag I Sängen -levy soimaan ja torso vaateriin.

Intellektuelli kisu

2005-05-26T19:14:00.000+03:00

Kirjottelin esseetä kirjastossa, kun yhtäkkiä jokin sileä hipaisi jalkaani. Pöydän alta löytyi harmaa, pörröinen kissanpentu. Siinä se kiehnäsi itseään karvaista jalkaani vasten ja hyrisi onnellisena. Vähän aikaa silittelin palleroa ja sitten varovasti nostin sen syliini ja kiikutin kirjastotädille. Täti ei näyttänyt varsinaisesti yllättyvän pikku paketista, vaan huikkasi hyllyjen välissä kyhjöttävälle vanhalle rouvalle, joka sitten kävi lunastamassa kissansa tiskiltä. Palasin takaisin nihkeän esseen pariin - nyt kuitenkin leveä hymy huulillani.

Onni löytyy arjen pienistä ihmeistä.

Testiä torstaihin

2005-05-26T10:58:00.000+03:00

What Famous Leader Are You?
personality tests by similarminds.com

Krhm.. tuota tuota. Ei tullut ainakaan Hitler niinkuin eräillä. Tää korkeamoraalinen sad little wanker lähtee nyt suihkun kautta kirjastoon - poolin paita päällä tietenkin.

..ei äiti, ei poolopaita.

Liverpool

2005-05-26T00:38:00.000+03:00

Liverpool sen sitten vei. Mestareiden liiga sai arvoisensa finaalin. Hurjaa touhua. Tän takia tätä katsotaan. Ja kaikki laulaa:

You'll never walk alone

When you walk through a storm,
Hold your head up high,
And don't be afraid of the dark.
At the end of a storm,
There's a golden sky,
And the sweet silver song of a lark.
Walk on through the wind, Walk on through the rain,
Though your dreams be tossed and blown..

Walk on, walk on, with hope in your heart,
And you'll never walk alone.......
You'll never walk alone.

Walk on, walk on, with hope in your heart,
And you'll never walk alone.......
You'll never walk alone.

Ilmiömäinen nousu

2005-05-25T23:07:00.000+03:00

Herran pieksut! Kävin pitkästä aikaa kurkistamassa Pinserin TOP-listaa. Mä jotenkin kuvittelin että tällainen laiska päivitystahti olisi tiputtanut pt:n kauas 500 huonommalle puolelle. Vielä mitä, sijoitus oli kohonnut ainakin parilla sadalla! Pitääkö tästä nyt vetää sellainen johtopäätös että vaikeneminen palkitaan..

Lukeminen tökkii kenraalin jälkeen aika pahasti. Jotenkin lataus purkautui tuohon harjoituskokeeseen vaikka oikea koe on vielä parin viikon päässä. Toisaalta jännityskin tuntuu vähentyneen aika inhimilliselle tasolle, joten ehkä tuosta oli sentään jotain hyötyäkin. Ensi maanantaina saadaan kenraalit pisteytettynä takaisin - saa nähdä palaako jännitys. Olisi ehkä paras, jos kenraali jäisi vähän pääsyrajan alle.. se tsemppaisi lukemaan, mutta antaisi myös uskoa että lähellä ollaan.

Tsemppiä naapuripariskunnan pääsykokeisiin.. kyllä te siitä selviätte!

Käykää tsekkaamassa Bobzun duuneja! Heti!

Herra Kenraali

2005-05-23T21:52:00.000+03:00

Huh huh! Kenraalikoe on sitten takana. Viisi tuntia ja reilut 15 sivua tekstiä.. ei tommosta nyt ihan joka päivä viittisi tehdä. Koe meni juuri niin kuin odotinkin; pääsykoekirjaan perustuva osuus meni ihan heittämällä.. sen kun vaan jaksaa kirjoittaa. Aineisto oli tosi kummallinen, niinkuin ilmeisesti asiaan kuuluu. Sain vastattua niihinkin kysymyksiin ihan ok, vaikkakaan en enää yhtään muista mitä sinne tuli satuiltua. Pisteet saadaan kuulemma viikon sisällä, joten sittenpähän tuon näkee.

Kaikenkaikkiaan kenraalista jäi ihan mukava fiilis. Nyt täytyy vaan pitää tuota kirjapuolen osaamista yllä ja hioa tuota aineistopuolta. Kahden viikon päästä sitten nähdään kuinka käy. Eiköhän se hyvin mene.

Tiiviisti..

2005-05-21T16:15:00.000+03:00

Vanha kännykkä alkoi vittuilemaan sen verran pahasti, että päätin käydä ostamassa uuden. Hieno on. Sain vähän Elisalta työntekijä-alennusta ja vanha Nokia kelpasi vaihossa, joten rahaakaan ei palanut mitenkään hirvittävästi. Vaihtaminen Siemensiin kyllä vähän hirvitti, mutta kyllä kai sitä tuohonkin ajan kanssa tottuu. Älkää siis kaverit ihmetelkö, jos saatte tyhjiä viestejä tai joudutte pitoon.. mä vasta harjoittelen tota Siemensin (melkoisen kummallista) käyttistä.

Maanantaina on valmennuskurssin kenraalikoe. Jännittää. Nytkin pitäisi varmaan olla lukemassa, mutta jotenkin ei vaan irtoa. Bauman alkaa tulla jo uniin. Ihan oikeesti. Tietyt jutut osaa niin ulkoa että alkaa oksettaa jos niitä yrittää vielä tankata. Vähän niin ku kiljua jois.

Panssaridivarin saitille oli vihdoin ilmaantunut uusin tuotos: My Soul So High. Rock rock. Haiskahtaa erehdyttävästi American Womanille. ;) Hauskaa oli! Millos otetaan uusiks?
(Kokoonpanoon tutustumattomille tiedoksi että soitinyhtye Panssaridivisioona toimii periaatteella "kaikki improna, harjoittelemattomuutta kompensoidaan luovalla juomisella")

Lyhyttä

2005-05-16T22:22:00.000+03:00

Darling, what is this? Siis mä annoin Natalien lähteä Cannesiin kun sen täytyy markkinoida tota uutta Star Wars-filkkaa.. ja kyl sillä vähän palo pinna tohon mun vessaremppaan.

Se sano et se käy kampaajalla ennen red carpetia. Mä sanoin et käy sit ennen ku alkaa tissutella ton Lucasin kanssa.. Perkele, ei olis pitäny kattoo sitä G.I Janea ennen lähtöä.. tai ainakaan käskee kuuntelee Sinead O'Connorii lentokoneessa. Damn.

Pikku hiljaa alkaa julkkisvaimo kaduttamaan. Aina saa olla häpeämässä..

WTF?

2005-05-12T23:13:00.000+03:00

Comedian Dave Chappelle has checked himself into a mental health facility in South Africa and has remained there since late April, according to a source close to the situation. The same source denies rumors of drug abuse. Other sources have also told EW that the future of Chappelle's Show — the hit Comedy Central series that was entering its third season — is more uncertain than the network has suggested.

via Entertainment Weekly

What the hell.. Toivottavasti toi on vaan joku sairas läppä. Dave on maailman hauskin jätkä ever. Tjeu: Chappelle Show MTV:n myöhäisillassa.

Reiskat remppaa

2005-05-12T23:05:00.000+03:00

Vessaremontti pyörähti tänään käyntiin. Kirjastosta tullessa huoltomies käveli käytävässä vastaan ja kertoi, että vessasta puuttuu nyt sitten koko lattia. Remontin kesto selviää huomenna, kun haalarimiehet tuovat kosteusmittarin mukanaan. Huoltomies ihmetteli miksi työ tehtiin vasta nyt, kun tieto oli tullut toimistolle jo kaksi viikkoa sitten. Olisi voinut kuulemma heti tehdä. Samaa ihmettelin itsekin. Eikä siitä suihkun käyttökiellostakaan kuulemma mitään hyötyä ollut.. ei se lattia kuulemma muovimaton läpi paljon kuivu. Samaahan sitä itsekin pohdin, mutta uskoin kun kerran ammattimiehet sillon käski. Nyt suihku ON sitten pois pelistä. Jostain syystä myös vessanpöntöstä on vedet poikki. Vetäminen toimii kaatamalla ämpäristä vettä kak.. tuotteiden päälle. Tätä mahdollisesti yli kuukauden. Sentään jotain hyvääkin. Lattiaan ei laiteta uutta muovimattoa vaan se laatoitetaan! Sweet!

Ton rempan jälkeen mä en lähde tästä kämpästä kulumallakaan..

Kurpan kalkatus

2005-05-11T15:53:00.000+03:00

Lähdin just Käpylän kirjastosta korvat höyryten. Olin juuri tankkaamassa kirjan hankalinta aihetta - siis tyyliin hitaasti sana kerrallaan, ihan siinä ymmärryksen rajoilla - kun jonkun mummon puhelin soi. Ei siinä mitään, sattuuhan sitä. Se vastas siihen puhelimeen - täydessä lukusalissa. Vähän aikaa sitä kalkatusta jaksoi kuunnella, mutta sitten meni pinna. Siis ei helvetti!

Jotain pikkumuksuja on tullut muutaman kerran opastettua kirjaston käytöstavoista, mutta kyllä vanhusten ne pitäisi jo tietää. Ja Käpylän kirjastossa sitä matkaa ulos ei kuitenkaan ole kuin se 15 askelta. Luulisi vanhallakin jalan nousevan. Eikä tietenkään oma pokka riitä mennä valittamaan henkilökunnalle saati itse mennä valistamaan vanhempiaan.

Ihan turha ruikuttaa että nuoret häiriköi, kun itsellä ei pysy pienimmätkään käytöstavat mielessä!

Johan helpotti.

Teineistä tuohta

2005-05-06T19:31:00.000+03:00

Helsingin opetusvirasto oli tilittänyt mukavan korvauksen sijaisuudestani, joten päätin sijoittaa rahat parhaalla mahdollisella tavalla. Liput sekä Jonny Langin klubikeikalle että Kirjurille komistavat nyt keittiön pöytää. Stockan herkusta mukaan tarttui Taffelin Kartanon perunalastuja ja kutonen Carlsbergia - tölkkimuodossa.

Koko viikon ollut naama norsunv....ulla, mutta nyt hymyilyttää - ankarasti.

Edit 23:19: Serkkupojalla kuvataiteilijaystävien kokoontumisajo. Carls ja minä.. kuin kala vedessä.

Edit 05:04: Ogelissa tummaa olutta, virolaista skumppaa ja karaokepeli. Ei paljon hymyilytä.

Hiljaa hyvä tulee

2005-05-04T09:51:00.000+03:00

Yhden kakkupalan mies pohtii uusimmassaan valmentajia ja tarjoaa muutaman vinkin vasta-alkajille. Nauroin. Ainakin serkkupoikaa saattaa hymyilyttää..

Ainiin.. se vessaremppa. Mä olen nyt jo yli viikon käynyt suihkussa kellarin saunassa kun ne työmiehet kerran käski. Haalariäijiä ei sen jälkeen ole sitten näkynytkään.

Klara vappen!

2005-04-30T11:42:00.000+03:00

Ei ole tullut päivitettyä taas aikoihin. Syykin on aika selvä: lukuprojekti vyöryy eteenpäin sellaisella intesiteetillä, ettei vapaa-ajalle juuri jää aikaa. Eipä tässä touhussa paljon ole kerrottavaa.. Herään aamulla ja syön. Lampsin kirjastoon. Luen. Käyn syömässä. Takaisin kirjastoon lukemaan. Käyn syömässä. Lampsin valmennuskurssille lukemaan. Nukun. Näen unta pääsykoekirjasta. Herään ja syön aamupalan.. ..ja luen.

Tänään ei lueta, tänään bailataan. Vaikka sateessa perkele.

Pappa betalar

2005-04-25T20:46:00.000+03:00

Kaksi varakkaan oloista parikymppistä neitosta Stockan hississä:

- Jaguar ekaks autoks?

- Nii.. tai se ois just siisti. Oon mä kyl kattellu mersujakin.

Niinpä niin. Itse olin kymmenen minuuttia aiemmin kiroillut HKL:n kuukausikortin hintaa..

Pehmeä

2005-04-24T00:35:00.000+03:00

Juuri tulin himaan. Testailtiin kaveriporukalla smoothie-konetta ennalta-arvattavin tuloksin. Herra Humala taitaa vedellä ohjaksista, mutta jotenkin taas on sellainen fiilis, että todella toivoisi jonkun olevan tossa vieressä.

..I think I got the blues and I got it bad..

Nainen ja basso

2005-04-23T02:42:00.000+03:00

Sarjassamme "vietetään perjantai kotona musiikkia kuunnellen", Osa Dos:

Sheryl Crow - C'mon America 2003

Jäin koukkuun ekaan biisiin (Steve McQueen), kuuntelin puhki viikon aikana ja palkkapäivänä piti käydä hakemassa oikein live-esiintyminen ihasteltavaksi. Miten nainen jumalattoman ison basson kanssa voi olla niin seksikäs näky? Damn.

Jos nyt totta puhutaan, niin päädyin loppujen lopuksi kaverin kanssa kapakkaan läiskimään bilistä irkkubändin tahtiin. Ollaanko nyt tyytyväisiä mitä? Ja varmasti on krapula aamulla..