Elämän pieniä iloja
Heräsin kylmissäni ja äärettömän väsyneenä. Viiden minuutin itsesäälin sävyttämän sisäisen kamppailun jälkeen raahauduin vessaan ja sieltä kahvinkeittimelle. Juuri kun seuraava itsesääliaalto oli rytisemässä niskaani tarkensin katseeni kahvinkeittimen kelloon. 02:20. Sanat eivät riitä kertomaan kuinka hyvältä tuntui heittäytyä takaisin lämpimän peiton alle tutimaan. Viimeisenä ajatuksena muistan todenneeni että tätähän pitää harrastaa useamminkin! Herätyskello vaan soimaan keskellä yötä..Samanlainen, elämän pieni ilo on kun suihkussa korvaan mennyt vesi lorahtaa yllättäen ulos. Luulit kuulleesi normaalisti aamusta asti, mutta yhtäkkiä kuuletkin paremmin. Ahhh! Kuin lahja taivaasta!
<< Home