torstaina, toukokuuta 26, 2005

Intellektuelli kisu

Kirjottelin esseetä kirjastossa, kun yhtäkkiä jokin sileä hipaisi jalkaani. Pöydän alta löytyi harmaa, pörröinen kissanpentu. Siinä se kiehnäsi itseään karvaista jalkaani vasten ja hyrisi onnellisena. Vähän aikaa silittelin palleroa ja sitten varovasti nostin sen syliini ja kiikutin kirjastotädille. Täti ei näyttänyt varsinaisesti yllättyvän pikku paketista, vaan huikkasi hyllyjen välissä kyhjöttävälle vanhalle rouvalle, joka sitten kävi lunastamassa kissansa tiskiltä. Palasin takaisin nihkeän esseen pariin - nyt kuitenkin leveä hymy huulillani.

Onni löytyy arjen pienistä ihmeistä.